Etusivu

maanantai 22. helmikuuta 2016

Sitku elämästä nytku elämään


Tiedätkö sen tunteen, kun pitäisi pestä pyykit, käydä kaupassa, kirjoittaa töihin tärkeä raportti, lukea tenttiin, tarkastaa lasten läksyt, viedä päiväkotiin sukset, laittaa ruokaa ja siivota, vaatekaappikin odottaa järjestelijää ja olisi vielä käytävä lenkillä. Sitten on vielä sitä ja tätä ja tuotakin. Aina jotakin. Tekemistä kyllä riittää, ainakin mielen sisällä, jos ei muuten. Elämä tuon päänsisäisen tehtävälistan kanssa muodostuu kuin huomaamatta sitten kun elämäksi. Elämää ei todellisuudessa ehdi elämään tässä hetkessä, kun huomio on suunnattuna koko ajan siihen mitä seuraavaksi pitäisi tehdä ja mikä on vielä tekemättä. Aina kun saa yhden asian päätökseen, tulee uusia asioita mitä "pitäisi" tehdä. Tämä on kuluttavaa ja uuvuttavaa, ainakin minulla oli. Olin nimittäin joskus mestari tekemään to do-listoja itselleni. Tästä sitten kun - elämästä seuraakin helposti tilanne, että tulee odotettua lomaa, vapaapäiviä, matkaa, ihan mitä tahansa mikä vie huomion hetkeksi pois vallitsevasta olotilasta ja tilanteesta. Siitä omasta arjesta, omasta elämästä tässä ja nyt hetkessä.

 
 
Moni meistä viettääkin suuren osan elämästään ja ajastaan juoksemalla jonkin perässä tai ehkäpä jotakin pakoon. Saatamme rakennella mielessämme salaisia haaveita, joissa kuvittelemme elämämme olevan parempaa jossakin muualla, kumpa vain pääsisimme sinne. Haaveilla kyllä kannattaa aina ja unelmoida, mutta ei tämän hetken kustannuksella. Tämä "jossain muualla" eläminen riistää kyvyn elää nyt. Se riistää myös kyvyn nähdä maailman kauneus ja sen mitä hyvää se tarjoaa juuri nyt. Sillä joka päivä tapahtuu myös jotain hyvää. 
  
Mitäpä jos siirtyisikin elämään sitku elämästä nytku elämää. Eli elämään tässä ja nyt.

Törmäsin joku aika sitten jossain minä saan ja minun ei tarvitse tehdä- listauksiin. Tämä on loistava lista tuon iänikuisen to do-listan tilalle. Eli ... kirjoita paperille otsikko on MINÄ SAAN! ja tähän alle voi kirjoittaa vain ne todella pakolliset tehtävät, jotka odottavat välittömiä toimia. Sitten on hyvä kirjoittaa toinen lista, jonka otsikko on MINUN EI TARVITSE TEHDÄ! Ja tämän alle tulee kirjoittaa kaikki ne muut tehtävät, jotka todellisuudessa jaksavat odottaa parempaa hetkeä tai eivät ehkä tarvitse edes sinun toimia lähiaikoina. Tähän listaan kuuluvat usein ne ikuisuusprojektit tai muut asiat, joiden aika ei ole nyt. Ne ovat niitä asioita, jotka ovat vain mielen tuomaa lisäduunia, sitä joka koettaa vetää sinut pois tästä hetkestä. Tuon listan voi vaikka polttaa ja antaa näiden asioiden todellakin olla tämän jälkeen. Tämä vaatii irtipäästämistä, eikä se aina välttämättä ole kovin helppoa, mutta se kannattaa. Kirjoittamalla lista on helpompi havaita oman mielen sisäinen to do - lista ja se miten paljon tehtäviä sitä itse itselleen onkin saattanut kasata ja minkä takia. Mikä on se perimmäinen syy miksi nuo tehtävät todellisuudessa olisi tehtävä juuri nyt? Voisiko osan tehtävistä  vain antaa olla? Ehkä niiden aika ei ole nyt.



Mielen sisäisen siivouksen jälkeen on helpompi elää nytkun elämää, kun saa tehdä sen mikä on tehtävä. Aina kaikki ei ole mukavaa tai kivaa elämässä, ei edes joka kerta. Joskus joutuu tekemään asioita, jotka eivät ole mieluisia, mutta vastaan pyristelemällä tilanne vain hankaloituu. Siihen mikä on väistämätöntä ja pakko hoitaa, voi itse valita asenteen. Kun valitsee hyväksyvän asenteen ja keskittyy siihen hyvään mitä itse tekeminen aiheuttaa, tulee pyhitettyä elämä nyt kun- elämälle. Nyt kun- elämässä on kaikki muu liikenevä aika helpompi keskittää läsnäololle. Ilolle omassa elämässä.


Sellaisia mietin nyt, joten iloista viikkoa sinulle! 

Ja mukavaa lomaa jos satut olemaan lomalla juuri nyt!
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!