Etusivu

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Oma valinta - oma elämä



Elämä on juuri sellainen millaiseksi sen luot. Elämäntarkoitus on juuri se, minkä haluat ja sanot sen olevan. Sinun tehtäväsi on se, minkä itsellesi annat. Kaikki pohjautuu sinun valintoihisi.
 

 
 
Kun jossain vaiheessa ymmärsin tämän. Tajusin. Tämä on minun elämäni. Tämän elämän luon minä itse, joka hetki, milloin tahansa ja missä ikinä olenkin, teen itse valintoja. Valintoja, joista koostuu elämäni. Välillä hyvinkin pienistä palapelin paloista valintani koostuvat. Ihan jo siitä, mitä laitan suuhuni. Liikutanko itseäni tänään vai en. Siivoanko vai en. Minun täytyy vain valita itseäni ajatellen. Itseäni kunnioittaen ja itseäni arvostaen. Minä luon elämäni joka päivä tässä ja nyt. Joka päivä suuntaan kohti unelmiani, eläen kuitenkin joka hetki tätä elämää nyt. Aina en ole osannut valita itseäni kunnioittaen ja rakastaen. Tästä syystä elämäni oli välillä raskasta. Välillä olin hyvin syvällä kiinni ulkopuolelta tuleviin odotuksiin, paineisiin ja haasteisiin. Tai ainakin luulin olevani. Tajutessa, että aina voi itse valita, sen pieleen menneen valinnan jälkeenkin itseä rakastaen, muuttuu elämä hiljalleen valoisammaksi ja antoisammaksi. Ainakin minulla kävi näin. Aina ei vain välttämättä muista ja ymmärrä, että loppuviimein kaikki tässä elämässä on omista valinnoista kiinni. Aina on mahdollisuus sanoa ei ja kieltäytyä, jos se tuntuu parhaalle tai oikealle oman hyvinvoinnin kannalta.  
 
Elämä on. Mysteeri. Elämä on ihanaa ja välillä haastavaa. Elämä on kaikenlaisia tunteita muun muassa kivuista, säryistä, sydänsuruista, ikävästä, ilosta, onnesta, vihasta, syyllisyydestä, mielipahasta rakkauteen, tyytyväisyyteen, rauhaan ja nautintoon. Elämään kuuluu kaikenlaiset sateenkaaren värit, välillä ne harmaat kaudetkin, jolloin omaa suuntaa voi puntaroida onko tämä oikea. Kaikenlaiset koettelemukset ja kompastukset voivat kuitenkin olla loppuviimein joskus parasta mitä meille on tapahtunut. Nämä pakottavat meidät valintojen ääreen. Niiden valintojen, joiden kautta voimme löytää itseämme ja omaa parastamme.
 
Elämä on. Joskus naurua ja onnen huumaa. Joskus kyyneleitä ja murhetta. Mutta kuten onkin sanottu, kyyneleet ovat huomisen helmiä.
 

Elämä on. Tänäänkin tässä ja nyt.
 

Valinta on minun. Kuten myös sinun - sinun elämäsi suhteen.

 

 

6 kommenttia:

  1. Samoin ajatuksin kuljen minäkin, tuntuu tutulta ja oikealta <3 Otsikossa on se tärkein <3

    VastaaPoista
  2. Niin totta. Samoja ajatuksia täälläkin - pitkälti.

    Se mikä minua tuossa ajatukssa häiritsee, on se ettei kaikilla oikeasti ole mahdollisuutta valita. Ja se potkii taas minua eteen päin siinä, että minulla ei ole oikeutta toimia itsekkäästi vaan toimittava myös niin, että pystyisin auttaa muita, jotta mahdolisimman moni saisi oikeasti valita. tai että monilla olisi nykyistä paremma lähtökohdat elämälle ja kehitys ja tietoisuus myös kulkisi tuohon suuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelen, että jokaisella on lähtökohdista riippumatta aina mahdollisuus valita ainakin oma suhtautumistapa asioihin ja eteen tuleviin asioihin. Se taas, että asennoituuko muiden auttamiseen siitä lähtökohdasta, että "hei,onpa kiva auttaa" ja saa tästä itselleen sisäistä iloa ja hyvää mieltä vai velvollisuudentunteesta tai jonkinlaisesta "pakosta", on myös puolestaan oma valinta. Joskus kovin pienistäkin ajatuksen muutoksista voi lähteä isoja valintoja ja muutoksia käyntiin. :)

      Hienoa,että toimit niin, että mahdollisimman monella olisi hyvät lähtökohdat tai nykyistä paremmat lähtökohdat elämälle! Se on tärkeää.

      Poista
    2. Totta tuokin. :) Minä taas ajattelen, että sen auttamisen, eettisempien, ekologisempien valintojen ja maailman muuttamisen ei pitäisi olla mikään hyväntekeväisyys kysymys vaan nimenomaan kaikkien velvollisuus. Hyväntekeväisyys ei iske minuun milään muotoa enkä jotenkin osaa arvostaa sitä sellaisenaan. Enkä oikeastaan haluakaan.

      Ja siis nimenomaan ajattelen tuota lähtökohdista riipuvia valintoja nyt globaalisti. :) Kun valittavana ei ole kuin nälkää tai kuravetta. Orjatyötä lähes nälkäpalkalla - tai jotain vielä kurjempaa.

      Ja ne taas heijastuu tänne meille. Esim. millaisia tuotteita, ruokia, vaatteita valitsemme. Miten kulutamme, kierrätämme, roskaamme.

      Muutos vaatii työtä. Ja työ vaatii omaa aikaa. Ja se aika on sitten pois jostain muusta. Kuten vaikkapa omalta perheeltä. :)

      Valinta on myös toki se, että nauttiiko shoppailusta - vai nauttiiko siitä, että kuluttaa vähemmän. Nauttiiko vihreästä sähköstä ja pienemmästä lompakosta. Jne.

      Poista
    3. Ajattelinkin, että pohdit tätä aihetta paljon laajemmin, globaalisti. Hieno kommentti! Olen samaa mieltä, että muutos vie aina aikaa ja vaatii työtä. Ja maailman muuttaminen ei todella pelkällä hyväntekeväisyydellä muutu, eikä kyllä ole tarvekaan!

      Poista

Kiitos kommentistasi!