Etusivu

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Marraskuun viimeinen


 
Marraskuun viima on hiipinyt kauluksesta sisään. Harmaus on vallannut alaa. Katuvalojen loistekin on tuntunut välillä hukkuvan pimeään. Valoa ei ole riittänyt kaikkialle. Pimeys on vetänyt otteeseensa. Aamuisin haukottaa ja iltaisin väsyttää. Tämä on kuin horrosaikaa. Kovin koetin taistella syksyn joka vuosi tuomaa salakavalaa pimeyttä, koleutta ja harmautta vastaan, hieman epäonnistuen, en kuitenkaan kokonaan. Olen tuntenut itseni tässä kuussa välillä väsyneemmäksi kuin tavallisesti. En ole jaksanut herätä joka aamu ennen muuta perhettäni, kuten aiemmin. Minulla ei myöskään tämän myötä ole ollut omaa hiljaista kullan kallista aikaa itselleni niin paljon kuin ehkä olisin tarvinnut. Olen tässä kuussa suunnitellut ja työstänyt paljon tulevaa. Tämä on vienyt energiaani, vaikka positiivisessa hengessä onkin tapahtunut. Olen kuitenkin huomannut, ettei minulla ole ollut voimia ja energiaa kuten ennen. Toisaalta olen nauttinut siitä, että iltaisin on pimeää ja on voinut sytytellä paljon kynttilöitä, tallustella villasukat jalassa ja kääriytyä huovan alle sohvan pohjalle. Ja aamut ovat myös kovin ihania aloittaa kynttilän loisteessa. Olen siis myös levännyt ja vain ollut.
 
Nyt kuitenkin viedään jo marraskuun viimeistä ja minulla on olo, että pahin pimeän aika on nyt selätetty. Joulukuu alkaa ja ihana joulun aika. Tiedän, etteivät kaikki pidä joulusta, mutta minä olen se joka pitää! Nautin kodin koristelemisesta, piparien leipomisesta lasten kanssa, korttien askartelusta ja kaikista muistakin jouluvalmisteluista. Vaikka pimeys ulkona jatkuukin, niin jotain kuitenkin tapahtuu. Monien kotien ikkunoihin ilmestyy kauniita jouluvaloja koko ajan vain enemmän ja enemmän. Valo lisääntyy ja luntakin on edes jonkin verran, ainakin jossain. Joulun odotus tuo iloa ja lämpöä moniin ihmisiin, lasten iloinen jännitys tuntuu monissa kodeissa ja lämminhenkinen huomaaminen yksinäisiä vanhuksia ja toisia kohtaan lisääntyy monilla. Tämä tuo ilon värähtelyä kaikkialle. Oma mieliala on plussalla ja energia mukavien kohtaamisten, tapahtumien ja tekemisten suhteen on korkealla. Ihanaa aikaa siis.
 
Nyt tulevan joulukuun aikana en kirjoittele tavallisia postauksia, vaan tahdon jakaa sinulle minun arjessani ja elämässäni toimivia mottoja, ajatuksia, keinoja ja tapoja, joilla minä voin hyvin. Joista minä ammennan voimaa ja jotka auttavat minua jaksamaan ja tukevat minun hyvinvointiani. En ehkä jaa kaikkia, mutta osan niistä. Hyvinvointi kun koostuu niin monista eri palasista ja näiden palasten yhteen sopimisesta kokonaisuuteen.
 
 
 
 
Tällainen aarre tuli tässä eräänä aamuna vastaan ollessani koiramme kanssa lenkillä harmaatakin harmaammassa ja synkeän oloisessa säässä. Rakkautta ja iloa siis on harmaudesta huolimatta!
 
 
Lämpöä, iloa ja valoa sinulle alkavaan joulukuuhun!
 

2 kommenttia:

  1. Minullekin on tuttua, että marraskuun pimeys väsyttää ja meinaa vetää mieltä matalammalle. Mutta onneksi tulee joulu ja valo. Voi kun vielä sataisi luntakin, niin sen myötä tulisi valoa myös ulos. Jään mielenkiinnolla odottamaan sun joulukuun postauksia motoista, ajatuksista ja keinoista hyvinvoinnin tukemisen suhteen.

    VastaaPoista
  2. Marraskuu on kyllä vuoden kuukausista kaikista pimein, mutta nyt kohti joulua! Lumi toisi kyllä pehmeyttä ja valoa kaikkialle, toivotaan että sitä pian tulisi :).

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!