Etusivu

maanantai 11. elokuuta 2014

Arjesta kiinni


Arki on hiipinyt elämääni. Sain viettää mahtavan ja ihanan pitkän kesän ja olen siitä todella kiitollinen. Jäin viime postaukseni jälkeen pohtimaan sitä mitä kaikkea ihanaa tämä kesä todellisuudessa on minulle tuonut. Mistä minun on vaikeinta luopua ja mitkä ovat olleet ne tekijät, joiden ansioista kesäni on ollut niin ihana. Ja ymmärsin, että se mitä eniten pelkäsin menettäväni syksyn tullessa ja kesästä irtipäästäessäni oli kesän antama vapaus ja rentous. Sain viettää monia ihania laiskoja päiviä. Sain olla välillä täysin tietämätön kellonajoista ja päivistä ja sain kadottaa kaikki arjessa luodut raamit. Sain olla levollisuudessa, kohdata ihmisiä ja nähdä uutta. Minulla oli aikaa ihmetellä ja ihastella. Nämä toivat minulle aimo annoksen luovuutta ja inspiraatiota. Tein huikean upeita visioita mielessäni omaa elämääni kohtaan, mitkä tuntuivat enemmän kuin oikeilta ja voimaa antavilta. Sain tunteen pystyväni mihin vain.
 

Nyt minun arkeani rytmittää aikataulut. En voi kadottaa ajantajuani kuin hetkiksi. Arkeni aikatauluihin en voi itse kaikkiin vaikuttaa, vaan minun täytyy niihin sopeutua ja toimia niiden mukaan. On arki millaista tahansa, usein siinä on aikatauluja, deadlineja, pomoja, asiakkaita, on sitä ja tätä tekemistä ja on ehdittävä sinne ja tänne. Arki muuttuukin helposti oravanpyöräksi, päivästä toiseen selvitymiseen, jossa energiataso on matalalla ja fiilis syvältä. Arki kaikkine tekemisineen luokin päiviin raamit, joiden sisällä toimimme. Nuo raamit kuitenkin ajavat meidät siihen tiettyyn muottiin ja rooliin mitä ammattimme, asemamme tai elämämme vaatii. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä koko totuus meistä. Tai ainakin minusta itsestäni sille tuntuu. Noiden raamien sisällä vain helposti unohtaa itsensä. Vaikka eläisi ja toimisi unelma-ammatissaan, saisi toteuttaa suurinta haavettaan, voi tästäkin tulla suorittamista. Luovuus voi kadota. Tunne siitä, että pystyy mihin vain kaikkoaa. Kiire ja aikataulut voivat ottaa vallan meistä jokaisesta. Tätä vastaan on kuitenkin mahdollista taistella. Kiireelle ei tule antaa ylivaltaa.
 
Minulla olikin hetkellisesti olo, että kesän ja arkeni välillä oli kuin Helvetin kuilu (olen lukenut lapsilleni Ronja Ryövärintytär kirjaa viime aikoina, siitä on tuo helvetin kuilu ilmaisu). Tuo kuilu noiden kahden välillä tuntui valtavalle. Kunnes tajusin, että minä itse voin vaikuttaa tuohon olotilaani. Voin valita itse joka aamu fiilikseni. Joka aamu voin ottaa itselleni tunteen siitä, että kaikki on mahdollista. Voin unohtaa eilisen menot ja keskittyä siihen mitä tänään eteen tulee, enkä murehdi vielä huomisen aikatauluista. Voin itse valita tuon energian ja upean tunteen siitä, että kaikki on mahdollista, mitä kesälläkin koin, minun täytyy vain vaalia tätä. Minun täytyy antaa itselleni lupa niinä päivinä kuin ei ole aikatauluja, laiskotella, olla katsomatta kelloa, irrottuatua arjen raameista. Minun täytyy joka aamu pakata reppuuni aimo annos "pystyn mihin vain"- tunnetta ja päivän aikana muistaa ihmetellä ja ihastella. Säilyttää luovuutta. Huolehtia itsestäni.

Kesän alussa tein itselleni muistutuksia miten saan kesästäni ikimuistoisen. Tässä nämä vielä ovat:

...Muista iloita hetkestä. Muista olla kiitollinen. Muista arvostaa kaikkea sitä mitä on. Muistaa ottaa aikaa itselle. Muista olla. Muista kuunnella. Muista nauttia. Muista haistella, maistella ja tuntea. Muista olla läsnä. Muista itsesi. Minä itse valitsen asiat ja tekemiset elämääni, muista tehdä ne ilolla ja mielihyvällä. 

Kirjoitin tuolloin, että nämä ovat kaikki sellaisia asioita, joita olisi hyvä muistaa arjessa ihan jokaisena vuodenaikana, jokaisena päivänä ja ihan joka hetki. Nyt päätin, että on aika tehdä samoin. Voin kaikki nuo kesän alussa itselleni laatimani muistutukset toteuttaa täysin tässä ja nyt joka päivä. Satoi tai paistoi, oli kiire tai ei. Arjen aikataulut syövät joskus luovuutta, levollisuutta ja energiaa. Ehkä eteeni tuleekin päiviä, jolloin luovuus ja energia on tipotiessään, eikä levollisuudesta ole tietoakaan. Mutta aina voin palauttaa itseni takaisin. Nämä ovat nyt tavoitteenani. Näillä mennään kohti syksyä, hyvällä energialla.
 

 

Ja koska olen vielä täynnä hyvää energiaa, niin täältä tulee sitä sinullekin mikäli tarvitset, ota vain koppi!

Ihanaa alkanutta viikkoa ystäväni!
 


6 kommenttia:

  1. Niin hyvä kirjoitus ja itse kirjoitin suunnilleen samasta teemasta pari päivää sitten. Hyvästä energiasta elämässä. Minullakin on aina ollut se helvetin kuilu arjen ja loman välillä ja se on ollut tosi laaja. Nyt pyrin toisenlaiseen arkeen. Elämään enkä vain suorittamaan.

    Ihanaa alkanutta viikkoa sinullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sanoistasi. Kirjoitat aina kovin osuvasti omaan arkeenikin liippaavista jutuista :)

      Mahtava tavoite sinullakin, ja varmasti pystyt sen toteuttamaan "elämään eikä vain suorittamaan". Minun tavoitteeni on myös toisenlainen arki, tuo energinen ja elämän makuinen elämä!

      Poista
  2. Hyvä teksti! Tunnistan tuon oravanpyörän ajalta ennen äitiyslomaa. Mulla on maailman surkein ajankäyttötaito (voi toki olla yhteydessä mahdolliseen addiuteeni) ja silloin kun olen koulussa/töissä niin elämä on vain sitä koulua/töitä. Herätys, menoksi, kotiin, nukkumaan. Voisi laittaa suoraan muun elämän oveen "epäkunnossa" -kyltin. Nautinkin nyt hoitovapaasta niin kauan kuin sitä riittää, ja keskityn itse elämään.

    hieno ajatus tuo, että unohtaa edellisen päivän ja keskittyy tulevaan. Mä joudun usein soveltamaan vähän samantapaista ajatusta, jos on kauhea lista tehtävää eikä mistään saa otetta. Pahimmasta muurista pääsee yli, kun ei ajattele sitä, minkä on jo tehnyt, eikä sitä mitä on tulossa, vaan keskittyy yhteen asiaan kerrallaan. Se lievittää stressiä, mikä on aina helpotus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Tuo hetkessä elämäminen ja yhteen asiaan kerralla keskittyminen auttaakin niin mahdottoman suuresti ja moneen asiaan, kun on paljon tehtävää ym. Minun on täytynyt tätä taitoa opetella ja yhä edelleenkin joudun itseäni välillä palauttamaan hetkeen, mutta nyt onneksi huomaan tämän jo melko ajoissa, ettei pääse syntymäänkään tilannetta "apua,on liikaa tekemistä". Siinä hetkessähän ei kuitenkaan ole kuin se yksi asia kerrallaan ;).

      Ihanaa päivää sinulle ja nautinnollista äitiyslomaa!

      Poista
  3. Tämä aika, alkava syksy, on niin ajatuksia herättävää.. Aloin itsekin pohdiskella, mitä arkeni nyt oikein onkaan ja oli ihanaa lukea kirjoituksesi sinun arjesta:) Uskon, että pystymme mihin vain, kun vain antaa sille ajatukselle tilaa mielessään:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arki onkin nyt varmasti melko monella pinnalla, sillä kyllähän tämä ihanan pitkä kesä väistämättä loppuu :).

      Ihanaa arkea sinulle!

      Poista

Kiitos kommentistasi!