Etusivu

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Nukutko riittävästi?


Eilen. Olin yksin kotona. Satoi hiljalleen vettä ja pisarat rapisivat ikkunoihin. Olin juuri syönyt ihanan lounaan itseni kanssa. Mikä hiljaisuus ympäröi minut. Otin hyvän kirjan sohvalle ja ajattelin nauttia siitä sen aikaa, mitä minulla olisi vielä mahdollisuutta olla yksikseni. Avasin kirjan ja aloin lukea...Nukahdin.

Heräsin kirja vierelläni, pää sohvatyynyllä kotiin palanneen perheeni ääniin. Katsoin kelloa ja tajusin, olin nukkunut kaksi tuntia! Aika tuntui vain viidelletoista minuutille. En ollut tuntenut itseäni edes väsyneeksi. Kai sitä kuitenkin olin ollut. Tai sitten lepo lomalla on saanut mieleni niin rentoutumaan, että nukahtaminen kävi huomaamatta. Nyt en nimittäin voinut syyttää kirjaa, joskushan tylsä kirja on mitä parhainta unilääkettä.

Minulla on ystävä, joka nukkuu keskimäärin 5 - 6 tuntia yössä ja hän jaksaa aina hyvin. Hän sairastelee harvoin eikä muutenkaan valita väsymystään. Hänen kehonsa ei tarvitse paljon unta. Toinen ystäväni puolestaan nukkuisi kai niin paljon kuin vain mahdollista. Hänen unen tarpeensa on huomattavasti enemmän, ehkä 9 - 10 tuntia. Omien lasten myötä nämä kaksi henkilöä ovat olleet hyvin eri tilanteessa. Toista vauvan valvomiset eivät ole häirinneet tai vaikuttaneet juurikaan omaan jaksamiseen kuin toisen saatatte arvatakin, kuinka hankala hänen on aamulla herätä kuudelta, jos oma sisäinen kello alkaisi vasta aamu kahdeksalta edes hieman näyttää heräämisen merkkejä. Minä tarvitsen unta noiden kahden ihmisen välimaastosta. Nukun keskimäärin 8 tuntia yössä. Pimeään aikaan tunnin enemmän. Minulla on ollut aikoja, jolloin unelle ei ole jäänyt riittävästi aikaa. Tein joskus vuorotyötä, joka sekoitti unirytmin huolella. Vauhdikkaan iltavuoron jälkeen olin kotona joskus kymmenen-yhdentoista aikaan ja aamulla kello oli jo kuuden aikaan herättämässä uuteen työpäivään. Tarvitsin aina iltavuoron jälkeen aikaa, että rauhotuin ja pystyin ylipäätänsä nukahtamaan. No ei tarvitse olla kovin suuri matemaatikko tajutakseen, ettei tuohon väliin kovin montaa tuntia laadukasta unta jäänyt. Kolmen lapsen äitinä olen myös viettänyt useamman vuoden heräillen kesken makeimpien unieni milloin hampaiden tuloon, milloin hoitamaan oksentavaa potilasta tai milloin mitäkin. Valvotun yön jälkeen ei työpaikalla kuitenkaan anneta paljon armoa väsymykselle. Ja toisaalta, kun ei pysähdy ei nukahda.

Nykyään onkin paljon asioita mitä pitäisi jaksaa tehdä. Tehokkuutta vaaditaan monilla työpaikoilla ja tehokkuus yltää monien kotielämäänkin. Tunnit päivässä meinaavat välillä väistämättä loppua. Helpoin tapa saada lisäaikaa päivään onkin lyhentää omaa yöunta. Nukkumaanmeno siirtyy vaivihkaa myöhemmäksi. Vielä nopeasti voi ennen nukkumaan menoa käydä lukemassa sähköpostit tai tarkastaa ystävien kuulumiset facebookista tai ehkä ripustaa pyykit kuivumaan narulle, jotta aamulla saa puhtaita vaatteita ylle. Toisaalta myös aamulla noustaan aikaisemmin ylös. Joku saattaa mennä työpaikallekin ennen itse työajan alkamista, jotta ehtii rauhassa katsoa mitä päivä tuo tullessaan. Sitten kun varsinainen työaika alkaa, on valmiina puristamaan itsestään kaiken tehon irti.

Univelkaa on kuitenkin järjetöntä kerryttää. Ei ole epäselvää mitä jatkuva pieni univaje saa meissä ihmisissä aikaiseksi. Muisti alkaa pätkiä, mieli pahoittuu pienemmistäkin asioista, vastustuskyky heikkenee, päätöksen teko vaikeutuu, voimavarat alkavat hiipua ym. Unettomuus voi viedä työkyvyn. Vain hidastamalla saa enenemmän aikaiseksi. Tämä pätee myös uneen. Hidastamalla ja rauhoittamalla päivää, unen laatu ja määrä paranevat. Jokainen meistä tarvitsee itselleen riittävän määrän unta hyvinvointiinsa. Jos ei nuku riittävästi se on kuin sama kuin jättäisi syömättä silloin kuin on nälkä.





Lomalla kuuluu levätä. Vaikka olen ehdottomasti sitä mieltä, että arjen kuuluu olla sellaista missä riittävälle laadukkaalle unelle jää joka päivä aikaa. Mutta lepoa tarvitsee jokainen, sekin joka nukkuu riittävästi. Suloinen joutilaisuus ja ehkä ne päiväunet (ainakin joskus) ovat mitä parhainta ravintoa ja lepoa keholle ja mielelle. Anna itsellesi lupa levätä. Ja huolehdi, että nukut riittävästi.

Mikäli tunnistat itsesi siitä ettet nuku riittävästi, korjaa tilanne. Rauhoita ilta. Älä vatvo ikäviä asioita mielessä enää myöhään illalla. Syö ajoissa ennen nukkumaan menoa samoin kuin älä liiku enää myöhään illalla. Kesäillat ovat kuitenkin valoisuutensa ansioista mitä ihanimpia iltalenkkeihin tai grilliherkuille, näistäkin tulee nauttia, mutta aseta itsellesi tavoitteeksi, että kesälläkin nukut sinulle riittävän määrän unta vuorokaudessa. 

Uni on yksi meidän perustarpeistamme, hyvinvointimme peruspilareista.

Ihanaa suloista joutilaisuutta! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!